Jonkin aikaa ehti kulumaan aloituskerrasta... Nooh, jospa nyt pääsis alkuun vähän paremmin.

Uskomatonta mutta heti aloitan paatoksen. Sillä aikaa kun korjasin tuota blogin hallintasivuston, Termiitti oli  tyhjentänyt roskakorin! =) Mitäpä siihen voi todeta kun toinen nauraa käkättää vaan  kun kieltää.

Lasten isä palasi kokouksestaan joten mä voisin aloittaa  tentteihin lukemisen. Niitä on seuraavien kolmen viikon aikana 8, tosin yksi sisältää pelkkää matematiikkaa joten siihen ei tarvitse paljon lueskella. Pian alkaa myöskin James Bond televisiosta. Saatan tiirailla sitä ja lueskella mainoskatkoilla. Hyvä suunnitelma.

Tää päivä oli kyllä uuvuttava. =) Jos kerron siitä vielä niin saan tämän päivän pulkkaan.

Aamulla herättiin normaalia aiemmin koska jouduin menemään koululle normaalia aiemmin. Ikävä kyllä, Hoitotätin lapset olivat sairastuneet pahaiseen mahatautiin (jossa me olimme pari viikkoa sitten, yäks!) ja jouduimme menemään Varahoitopaikkaan. Sanaa "jouduimme" käytin siksi että Papupata on varsin ujo luonteeltaan ja kaikki yht'äkkiset muutokset elämässä tuottavat tuskaa.Niin hänelle että hänen kanssaeläjilleen.

Varahoitopaikkaan saavuimme oikeaan aikaan klo 7 mutta mitä ihmettä! Ovi oli lukossa (kun perimaalaismaiseen tapaan yritin suoraan sisään) ja ikkunat pimeinä! Noh, hyvin kohteliaasti (oven rynkyttämisen jälkeen) päätin sitten kokeilla Ovikelloa. Ihan oikeasti, täällä maalla on tapana vaan kulkea ovista sisään! Rimpautin varmuuden vuoksi parikin kertaa kun ei siitä tuntunut tulevan mitään ääntä. Hetken kuluttua oven saapui avaamaan pitkissä kalsareissaan (pelkissä) talon isäntä joka kertoi että heille oli ilmoitettu että pojat tulevat vasta kahdeksaksi ja he olivat vielä nukkumassa. Mukava aamunavaus, puolin ja toisin. Hivenen olin kyllä nolona...

Siitä siirryinkin kouluun matemaattisiin testeihin eli lääkelaskuja suorittamaan. Kokeessa koin totaalisen blackoutin. Viimesen tehtävän muistisääntö katosi päästä taivaan tuuliin ja mulle joka pidän itseäni vähintäänkin kohtalaisena matemaatikkona, tämä tilanne oli katastrofaalinen. Menin totaalisen lukkoon ja koska meillä pitää saada kaikki laskut oikein läpäistääksemme kokeen, palautin puolitäyden lomakkeen. Toinen miinus päivään.

Tämän jälkeen oli vuorossa kanylointia eli tipan laittoa. Harjoittelimme pareittain toisillemme. Itse yritin 7 kertaa kunnes onnistuin, parini laittoi mulle ekalla suoneen... Sellaista. Onneksi en kuitenkaan ollut ainoa joka joutui useamman kerran yrittämään, tosin taisin kyllä vetää pohjat tuolla seitsemällä. Ja mä ihan oikeasti kuvittelin olevani hyvä siinä! Siis kolmas miinus päivään...

Iltapäivä olikin sitten ihan perus-koulua joten siitä ei päivä enää pahentunut jossei sitten parantunutkaan. Lopulta kuitenkin päivä päättyi, pääsin kotipaikkakunnalle hakemaan pojat hoidosta ja pääsin Kotiin. Sitten Aviomies kyllä lähti kokoukseen ja sain tapella iltatoimet Papupadan kanssa mutta toisaalta, sen ainakin osaan.

Nyt tuo James Bond kyllä vie voiton, palaillaan!