Kyllä tuo fyysinen työ vaan on niin kivaa! =) Harvemmin sitä vaan tulee tehtyä mutta ehkä nyt taas enempi kun Termiittikin viihtyy jo suht hyvin rattaissa seuraamassa/maassa syömässä löytöjänsä.

Tänään totesin että nurmikko on leikattava. Mies sen meinas enste leikata kun vihdosta viimen kotio saapu mut mä ilmotin et eiköhän ole aika hänenkin olla lastensa kanssa! Siitä sitten pikapikaa huollettiin leikkuri ja sit päästelemään. Takapiha jäi vielä leikkaamatta kun oli päässy niin pitkäks et tartti ensin vetäistä viikatteella isommat pois ;) Papupata vaan pelkäs ihan hirveesti mutta lopulta työnteli sit omaa leikkuriansa mun perässä ja oli niin kivaa! =)

Nyt on pojat nukkumassa, huomenna onkin hoitopäivä, Mies vaikuttaa nukahtavan juuri tuohon olohuoneen lattialle. Cindy-neiti on löytänyt lämpöisen paikan Termiitin haalareiden päältä. Miksi ihmeessä senkin pitää nyt nukkua kun yöllä on sitten taas niin kova meno päällä?

Isäni kanssa otin taas yhteen. On se kumma kun aina tapellaan! Tosiasiallinen syy on se ettei hän siedä sitä että hänen arvovaltansa kyseenalaistetaan (toisinsanoen joku voisi tietää jostain enemmän kuin hän), minä taas en siedä sitä että mua pidetaan tyhmenpänä kuin olen (myönnän kyllä etten ole mikään Einstein mutten siedä isäni tapaa arvostella). Niinpä otamme yhteen tuon tuostakin kun en suostu olemaan se hänen 10-vuotias pikkutyttönsä enää ja elämään hänen ehtojensa mukaan. Mutta, se on semmoista. En siedä sellaista käytöstä omalta mieheltänikään, miksi isältänikään? Kyllä 50-vuotiaan pitäis osata jo käyttäytyä eikä haukkua tytärtään puhelimesssa kun en ollutkaan (taaskaan) lukenut hänen ajatuksiaan enkä pystynyt joustamaan kahden lapsen arkirutiineissa hänen menojensa mukaan. Prkle! Kyllä v****ttaa tommonen käytös! Mutta, hänen menetyksensä, minä en aio tätä mykkäkoulua lopettaa, minulla on kyllä muutakin puuhaa kuin kuunnella hänen v-:ansa. Pahoittelut kielenkäytöstä mutta olen hieman kiukkuinen!

Opettajalta tuli sähköpostia ensi syksyn harjoittelupaikoista. Se on kans ollu sellainen vitsi että! Lähetin opettajalle sähköpostilla harjoittelupaikkatoiveeni. Hän ilmoitti mihin aikoo minut laittaa harjoittelemaan. Minä ilmoitan etten halua sinne koska  haluan muualle. Hän ilmoittaa ettei ole voinut pyytää harjoittelupaikkaa sieltä kun ei ole tiennyt toiveistani... En oikein tiedä itkeäkö vai nauraa sillä tiedän kuitenkin viestini menneen perille kun opettaja vastasikin siihen...
Toinen harjoittelupaikka osui ihan nappiin. Toisesta sain havaita että pääsen moneksi viikoksi sellaiseen paikkaan jossa A)olen ollut töissäkin ja lakkasin ottamasta sieltä sijaisuuksia vastaan kun en voinut sietää sitä paikkaa ja B) olen ollut jo harjoittelussa!!! Hitto soikoon! Tänään olis kyllä pitänyt  jäädä peiton alle! Lisäksi kun katsoin että olisiko jollain muulla mahdollisuutta vaihtaa niin muut asuvat niin kaukana ettei varmasti vaihda! Kai se on vaan pakko kärsiä muttei se auta hiukkaakaan kun ajattelin ensi syksyn harjoitteluista poikia itselleni töitä...

Nyt täytyy varmaan lopettaa kun tänään on ollut niin vali-vali päivä. Ehkä huominen olisi parempi?